Pelaajien keskuudessa nähtiin päivän aikana monenlaisia tunteita kuten pelejäkin: jännitystä, riemua, pettymystä, ylpeyttä, väsymystä ja innostuneisuutta. Useaan otteeseen kuultiin onnen kiljahduksia, kun perinteisten maalitykkien lisäksi muutama vetojen suhteen vaatimaton pelaaja rohkaistui laukomaan.
Muutamien pelaajien kohdalla valkut totesivat vuorotellen, kuinka taidot olivatkaan menneet eteenpäin. Monesta tytöstä huokui energisyys ja todellinen tahto vaikuttaa taulukon lukemiin, vaikka se ei tällä kerralla riittänytkään. Kokemus ja peli rutiini nousivat isoon rooliin tänään. Mokeilta päästiin todistamaan hienoja torjuntoja, joita kyllä riitti vastustajan päästessä vetosektorille. Merkkausvirheistä koostui suuri osa vastustajien tekemistä maaleista, mikä näkyi selkeästi niin pelikentällä kuin taulukon lukemissa, vaikka muuten oltaisiinkin haastettu hyvin. Mieleen jäi erityisesti tasainen taistelu, joka olisi hyvinkin voinut päättyä meidän eduksemme. Kuitenkin onnistumisista osattiin olla ylpeitä eivätkä Factorin tytötkään arastelleet laukoa.
Seuraavaksi tehtävänä onkin hioa pelikuvioita ja suunnata sekä katse että mieli määrätietoisesti kohti kauden viimeistä koitosta.
